Höyhenpoika on ihan kiva kirja. Teemat eivät kylläkään ole kivoja, mutta lukukokemukseni oli miellyttävä. Kuulostaa ehkä vähän vaisulta, ja vaisu fiilis minulle hieman jäikin.
Robert Nobel on se luokan hiljainen ja vähän nössö poika, jolle on helppo ilkeillä. Robert ei osaa tai uskalla pitää puoliaan, vaan lannistuu kiusaajien edessä. Opettajatkaan eivät tunnu välittävän. Sitten Robertin luokka osallistuu projektiin, jossa jokainen oppilas saa itselleen oman "isovanhemman", vanhainkodissa asuvan vanhuksen. Vanhainkodin asukas Edith haluaa parikseen juuri Robertin, ja antaa tälle tärkeän tehtävän. Hän lähettää Robertin hylättyyn taloon, Chance Houseen, johon liittyy salaisuus. Talosta Robert löytää kolme höyhentä, jotka saavat hänet aloittamaan oman, tärkeän projektin, jolla voi olla suuri merkitys Edithille.
Höyhenpojan tarina on herttainen ja helppolukuinen. Kirja kai luokitellaan nuortenkirjaksi, mutta minusta se on melkein lastenromaanin rajoilla. Kaikkien teemojen käsittely jää vähän laimeaksi ja pintapuoliseksi, aivan kuin kirjailija olisi halunnut kirjoittaa jotain enemmän, mutta lopulta päätti pysyä hiljaa. Singer kyllä kirjoittaa kiusaamisesta, mutta hän latelee tapahtumia vähän ohimennen. Kiusaamisen syiden ja seurausten sijaan eniten ajatuksia herättää opettajien välinpitämättömyys. Sitäkään kirjailija ei kuitenkaan korosta, vaan se pitää lukea rivien välistä. Kiusaaminen on tärkeä aihe, ja toivoin lukiessani, että kirjailija olisi tarttunut siihen jämäkämmin.
Vaikka kiusaaminen on tämän kirjan pääjuttu, minulle jäi parhaiten mieleen Edithin ja Robertin hellyyttävä suhde ja sen kehittyminen. Edith on aika tiukka ja yrmy mummo, mutta vähitellen hän alkaa todella välittää ja luottaa Robertiin. Robertkin huomaa, että Edithistä on tullut hänelle tärkeä. Minusta Höyhenpojassa kaikkein kauneinta oli kahden eri sukupolven ja ennestään tuntemattoman ihmisen suhde, joka ei ollut varsinaisesti ystävyyttä, mutta vahvaa, lähes sokeaa luottamusta.
Pienet maagiset vivahteet antoivat potkua tähän hitusen laimeaksi jääneeseen tarinaan. Tosin nekään eivät päässeet kunnolla esille. Voi, Nicky Singer, toivon, että olisit viimeistellyt tämän kirjan paremmin. Se olisi voinut olla todella pysäyttävä.
Kirja: Höyhenpoika (Feather Boy)
Kirjailija: Nicky Singer
Kustantaja: WSOY
Suomentanut: Jorma-Veikko Sappinen
Julkaisuvuosi: 2001
Sivuja: 300
♥♥♥
Kirjastosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti